vpn -ohjelman lataaminen





Taustainformaatio
Projektiaikataulu
Kokousmuistiot
Työpäiväkirja
Tino
Tukiasemat



WLAN -sisäänkirjautumisohje
Käyttäkartoituskyselyn
tulokset

Pohjalaisen lehtiartikkeli
Yhteystiedot



Projektiesittely
Työryhmä
WLAN -faktaa
Opiskelijatyöt
Linkit



Tukiasemat: Vaasan ammattikorkeakoulu


Tukiasemat (.pdf)
Kuuluvuusaluekartta 3D-mallennus(edellyttää flash- tukea)


Vaasan Ammattikorkeakoulun Tekniikka ja Liikenne –yksikön tukiasemavalinnoissa pyrittiin parhaat ratkaisut tukemaan koulun langattoman verkon käyttöä. Rakenteellisesti Tekniikka ja Liikenne yksikkö on ihanteellinen ympäräristö wlan-verkolle sekä arkkitehtuurillisesti että rakenteiltaan. Yksikön toiminta sijoittuu yhden rakennuksen neljään kerrokseen. Rakennus on jaettu A, B ja C osioihin, jotka muodostojat selkeän asettelukuvion myös tukiasemien sijoittelulle.Kerroksien kattomateriaalit läpäisevät radiosignaaleja juuri sopivasti, jotta tukiasemat pystyvät tukemaan myös eri kerroksissa tapahtuvaa käyttöä. Esimerkiksi A osion ensimmäisen kerroksen tukiasemien lähettämä signaali kuuluu myös toiseen ja kellarikerrokseen.



Tukiasema valinnat

Yleistukiaseman valinnassa perusteina olivat edullisuus, tehokkuus sekä käytännöllinen muotoilu. D-Linkin DWL-900AP+ -tukiasemassaTukiasema valinnoissa pyrittiin löytämään paras mahdollinen hinta/laatusuhde. Muutamien kokeilujen jälkeen valittiin D-Linkin AirPlus DWL-900AP+tukiasema yleiskäyttöön sekä Linksysin WAP54G –tukiasema tukemaan ympäristöjä, joissa käyttäjämäärät ovat suurimmat sekä verkon kuormitus on voimakkain. D-Link AirPlus DWL-900AP+ Wireless access pointissa yhdistyvät nämä ominaisuudet. Lisäksi sen eduksi laskettiin antennin vaihtomahdollisuus.  Antenni on irroitettavaa mallia joten siihen voidaan liittää tehokkaampia antenneja kantamaa parantamaan. Tukiasema tarjoaa monipuoliset siltaominaisuudet jolla voidaan tehdä point-to-point, point-to-multipoint ja client accesspoint yhteydet.


Linksys WAP54G Wireless Access Point 

Linksys WAP54G –tukiasema on varsinaisesti suunniteltu tukemaan 802.11g standardin verkkoa. Se on lähes viisi kertaa nopeampi kuin Wireless-B (802.11b). Koska Wireless-G laitteet toimivat samalla 2,4 GHz taajuudella kuin 11 Mt/s 802.11b laitteet, toimivat ne myös niiden kanssa. Linksys WAP54G –tukiaseman valintaan vaikutti ratkaisesti sen nopeus ja kuormituksen sietokyky. Tukiasema sijoitettiin kahteen auditorioon, juhlasaliin ja opettajien työskentely tilaan.

Linksys WAP54G –tukiasema on myös askel tulevaisuutta kohti. Kun tulevaisuudessa päätetään siirtyä Wireless-B:stä Wireless G:hen, kaikki tukiasemat eivät automaattisesti tule korvatuksia uusilla. Tukiasemien sijoittelu Lähtökohtana tukiasemian sijoittelussa oli verkon tehokas toiminta. Tukiasemat pyrittiin sijoittamaan niin, että ne kattavat mahdollisimman suuren alan. Tukiasemat pyrittiin myös häivyttämään joko kattorakenteisiin tai vaihtoehtoisin ratkaisuihin.

1. Tukiasema piilotettuna lamppukoteloon.



2. Tukiasema kattorakenteissa. Antenni ulkopuolella.






Kuuluvuusmittaukset

Olennainen osa tukiasemien sijoittelua, on jatkuva kuuluvuus- mittaaminen. Kesän ja syksyn 2003 aikana mittauksia suoritettiin useaan otteeseen. Pitkin kesää mittauksilla selvitettiin signaalin kantamatkoja. Syksyllä suoritettiin kattava mittaus, jossa selvitettiin mahdolliset katvealueet ja toimintahäiriöt. Työkaluina mittauksissa käytettiin kannettavaa tietokonetta, Orinogo –ohjelman kanssa. Ensimmäiset mittaukset tehtiin siten että kaikki tukiasemat käyttävät samaa kanavaa (CH6). D-Linkin tukiasemat toimivat hyvin, mutta Linksyssin tukiasemissa oli häiriöitä, joiden olettiin johtuvan saman kanavan käytöstä. Tuloksien perusteella piirrettiin kohtuullisen tarkka kuva tukiasemien kuuluvuudesta. Karttaan on merkattu tukiasemien sijainnit sekä niiden tunnistetiedot.Tukiasemat säteilevät joka suuntaan joten mittauksia sekoittivat hieman kerrosten läpi kuuluneet tukiasemat. Läpikuuluvat tukiasemat ovat myös merkattiin myös kartalle.

Mittauksissa käytettiin Orinogo–wlankorttia ja Netstumbler -ohjelmistoa. Luonnollisesti mittauksissa testattiin myös muita verkkokortteja, mutta pääasiallinen työ tehtiin Orinogon Silver –kortilla, joka toimii mainiosti Netstumbler


Tukiasemien kanavointi

Kuuluvuusmittaukset olivat suuntaa-antavia. Kuva ei kuitenkaan ollut aivan todellinen, koska kaikki tukiasemat toimivat samalla kanavalla ja häiritsivät toistensa toimintaa. Oli tehtävä suunnitelma tukiasemien kanavoinnista.

Kanavia on Euroopassa käytössä 13. Kun samalla kuuluvuusalueella kuuluu useita tukiasemia, saadaan paras tulos kun käytetään kanavia 1,7 ja 13. Nämä kanavat eivät mene toistensa kanssa päällekkäin. Tukiasemien kanavien väliin tulisi kuitenkinjättää vähintään kaksi tyhjää kanavaa. Pohjana tukiasemien kanavointiin käytettiin mallia 1,5,9 ja 13. Mittaustuloksien lukeminen oli hankalaa pohjapiirustuksista. Jotta saatiin havainnollisempi kuva tukiasemien sijainnista, tehtiin koulun pohjapiirustuksien perusteella karkea 3-ulotteinen malli koulun kaikista osista. Tukiasemien sijainnit pystyttiin lukemaan kuvasta. Koska tukiasemat kuuluivat lattioiden ja seinien läpi, auttoi  3-ulotteinen malli huomaamaan erittäin pahasti päällekkäin kuuluvat tukiasemat. Apuna käytettiin myös mittauksissa saatuja tuloksia. Koska tukiasemia asennettiin välillä lisää, tehtiin kanavointisuunnittelukin kahteen kertaan.