|
|
| |
Tukiasemat: Vaasan ammattikorkeakoulu Tukiasemat (.pdf) Kuuluvuusaluekartta 3D-mallennus(edellyttää flash- tukea) Vaasan Ammattikorkeakoulun Tekniikka ja Liikenne –yksikön tukiasemavalinnoissa pyrittiin parhaat ratkaisut tukemaan koulun langattoman verkon käyttöä. Rakenteellisesti Tekniikka ja Liikenne yksikkö on ihanteellinen ympäräristö wlan-verkolle sekä arkkitehtuurillisesti että rakenteiltaan. Yksikön toiminta sijoittuu yhden rakennuksen neljään kerrokseen. Rakennus on jaettu A, B ja C osioihin, jotka muodostojat selkeän asettelukuvion myös tukiasemien sijoittelulle.Kerroksien kattomateriaalit läpäisevät radiosignaaleja juuri sopivasti, jotta tukiasemat pystyvät tukemaan myös eri kerroksissa tapahtuvaa käyttöä. Esimerkiksi A osion ensimmäisen kerroksen tukiasemien lähettämä signaali kuuluu myös toiseen ja kellarikerrokseen. Tukiasema valinnat Yleistukiaseman valinnassa perusteina olivat edullisuus, tehokkuus sekä käytännöllinen muotoilu. D-Linkin DWL-900AP+ -tukiasemassa Tukiasema valinnoissa pyrittiin
löytämään paras mahdollinen hinta/laatusuhde.
Muutamien kokeilujen jälkeen valittiin D-Linkin AirPlus
DWL-900AP+tukiasema yleiskäyttöön sekä Linksysin
WAP54G –tukiasema tukemaan ympäristöjä, joissa
käyttäjämäärät ovat suurimmat sekä
verkon kuormitus on voimakkain. D-Link AirPlus DWL-900AP+ Wireless
access pointissa
yhdistyvät nämä ominaisuudet. Lisäksi sen eduksi
laskettiin antennin vaihtomahdollisuus. Antenni
on irroitettavaa mallia joten siihen voidaan liittää
tehokkaampia antenneja kantamaa parantamaan. Tukiasema tarjoaa
monipuoliset siltaominaisuudet jolla voidaan tehdä point-to-point,
point-to-multipoint ja client accesspoint yhteydet.
Linksys WAP54G –tukiasema on myös askel tulevaisuutta
kohti. Kun tulevaisuudessa päätetään siirtyä
Wireless-B:stä Wireless G:hen, kaikki tukiasemat eivät
automaattisesti tule korvatuksia uusilla. Tukiasemien sijoittelu
Lähtökohtana tukiasemian sijoittelussa oli verkon tehokas
toiminta. Tukiasemat pyrittiin sijoittamaan niin, että ne kattavat
mahdollisimman suuren alan. Tukiasemat pyrittiin myös
häivyttämään joko kattorakenteisiin tai
vaihtoehtoisin ratkaisuihin. 1. Tukiasema piilotettuna lamppukoteloon.
2. Tukiasema kattorakenteissa. Antenni ulkopuolella.
Kuuluvuusmittaukset Olennainen osa tukiasemien sijoittelua, on jatkuva kuuluvuus-
mittaaminen. Kesän ja syksyn 2003 aikana mittauksia suoritettiin
useaan otteeseen. Pitkin kesää mittauksilla selvitettiin
signaalin kantamatkoja. Syksyllä suoritettiin kattava mittaus,
jossa selvitettiin mahdolliset katvealueet ja toimintahäiriöt.
Työkaluina mittauksissa käytettiin kannettavaa tietokonetta,
Orinogo Tukiasemien kanavointi Kuuluvuusmittaukset olivat suuntaa-antavia. Kuva ei kuitenkaan ollut aivan todellinen, koska kaikki tukiasemat toimivat samalla kanavalla ja häiritsivät toistensa toimintaa. Oli tehtävä suunnitelma tukiasemien kanavoinnista. Kanavia on Euroopassa käytössä 13. Kun samalla kuuluvuusalueella kuuluu useita tukiasemia, saadaan paras tulos kun käytetään kanavia 1,7 ja 13. Nämä kanavat eivät mene toistensa kanssa päällekkäin. Tukiasemien kanavien väliin tulisi kuitenkinjättää vähintään kaksi tyhjää kanavaa. Pohjana tukiasemien kanavointiin käytettiin mallia 1,5,9 ja 13. Mittaustuloksien lukeminen oli hankalaa pohjapiirustuksista. Jotta saatiin havainnollisempi kuva tukiasemien sijainnista, tehtiin koulun pohjapiirustuksien perusteella karkea 3-ulotteinen malli koulun kaikista osista. Tukiasemien sijainnit pystyttiin lukemaan kuvasta. Koska tukiasemat kuuluivat lattioiden ja seinien läpi, auttoi 3-ulotteinen malli huomaamaan erittäin pahasti päällekkäin kuuluvat tukiasemat. Apuna käytettiin myös mittauksissa saatuja tuloksia. Koska tukiasemia asennettiin välillä lisää, tehtiin kanavointisuunnittelukin kahteen kertaan.
|
|
||||
© 2003 Wireless Mobile Vaasa. Päivitetty 15.11.2003 best viewed: opera 7.0+, netscape 7.0+, mozilla 1.5+. explorer not recommended |
||||||